Elämä rullaa tasaisen tappavaan tahtiin. Mitään ei tapahdu, elämässäni eikä kropassani. Verikokeiden tuloksia yritin eilen soitella, mutta eivät olleet tulleet.. Huomenna kokeilen uudestaan, vaikka hoitaja epäili niiden tulevan vasta ensiviikolla. Eipä ne tulokset kyllä kauheasti kiinnosta, sillä tiedän jo ovuloimattomuuden.. Olisi kuitenkin kiva saada joku gyne langan päähän ja kysäistä lääkkeiden vaihdosta. Kyllähän sen tietää mikä on vastaus, eihän kukaan la mun lääkkeitä vaihtamaan, jos ei yhtään tiedä taustaa.. Mutta pako vain epätoivossa yrittää. Mietin, että pitäiskö kysyä tuota 3tbl:n annostusta, mulla olis vielä 10 clomia ja 5 clomhexalia jälellä, joten niistä yhdistettynä saisin sen 3tbl:n annostuksen, mutta en tiedä voiko noita lääkkeitä yhdistää. Eikös niissä kuitenkin ole sama vaikuttava-aine? Noh, ei sen puolen, kun kaikki tökkii niin uskon sen tökkivän nyt niin paljon, että ensi kierrosta tulee taukokierros (tekis mieli vajota kuukaudeks maan alle). Menkkoja odottelen lauantaille, tänään viiminen tero napattu nassuun.

 

Voi elämä, töissä sain kuulla miten eräs työtoveri odottaa vauvaa ja hän on viikoilla 5-6+.. Eipä paljoa hymyilyttänyt, kun hän puhui jo niin miehensä isyyslomasta ja ensi kesästä. Eipä tuo raukka tiedä mitä kaikkea voi vielä sattua.. Mutta eipä sille kuitenkaan mitään satu, (enkä sitä toivokkaan) minähän vain kuulun niihin harvoihin ja valittuihin...

Toinen työntekijä kysyi tältä raskaana olevalta, että oletko jo väsynyt, kun silmät on niin väsyneen näköiset. No onhan tämä.. Siinä he sitten alkoivat muistella raskausaikoja ja minkälaista se oli.. Sitten tuli minulle kommentti, jota pelkäsin. "Joo, kyllä sääkin sitten joskus saat kokea tämän raskauden ihanuuden, heh heh!" Joo, todellakin heh heh, voi elämä, ku tietäisitte vain...

 

Ja vain lisää suolaa haavoihin.

Maanantaina tuli soitto oudosta numerosta, en kuullut mistä/keneltä puhelu tuli.. Ennen kuin edes tajusin, nainen onnitteli minua tulevan vauvan syntymästä ja kysyi haluanko tilata jonkun lastenkirjapaketin :ashamed: Sanoin hyvin vaivautuneena, että "en". Tämä kysyi, että saanko kysyä miksi? Siinä vaiheessa olisi tehnyt mieli sanoa, että kohtalo päätti toisin ja tuli keskenmeno, mutta tyydyin vain sanomaan, että vauvaa ei tule... :'( Eli tämä oli vau.fi:ltä, josta soitto tuli... Kyllä ne jaksaa muistuttaa taas joka suunnalta, että menetetty mikä menetetty.. :ashamed: