...nimittäin puoliväli saavutettu <3 Tänään siis rv 20+0 eli periaatteessa jo rv 21 mennään. Aivan mahtava ja uskomaton fiilis. Ei tätä voi vaan millään käsittää, voiko näin oikeasti käydä meille? Hurjaa ajatella, että nyt mennään oikeasti jo puolessa välissä. Saman verran on noin suurinpiirtein jälellä, mutta nyt saan sanoa, että tänä vuonna saamme vauvan. Tämä vuosi tulee olemaan toivon mukaan erilainen kuin mitkään aikaisemmat vuodet. Huh huh ja sniiiif!

Seuraavalla neuvolakäynnillä saan varmasti kelan papruja täytettäväksi ja saan alkaa odottelemaan äippäpakettia. Maha on alkanut kasvamaan kohinalla (melkein voin kuulla sen kohinan). Tuntuu, että se on ihan parissa viikkossa saanut lisää pyöreyttä. Istuessaankin se näytää jo enemmän vauvamahalta kuin perus makkaroilta. Onhan se toki vielä yksi iso makkara, mutta jo hieman enemmän pyöristynyt. Liikkeitä tuntuu päivittäin, mutta mitään rytmiä niiden tuntemiseen ei ole. Muutaman kerran olen nykinää tuntenut kädelleni, mutta se häviää yleensä hyvin nopeaa alta pois. Supistelut on nyt jättäny mut hieman rauhaan. Päivittäin tulee muutama supistus, mutta onneksi se on jäänyt siihen muutamaan. ihmettelenkin, että miten voi olla mahdollista, että koiran pidemi lenkittäminen saa enemmän aikaan supistuksia kuin 8h työpäivä, johon kuuluu ajoittain raskaita potilaita ja paljon jalkojen päällä oloa. Noh, ehkä tuokin kerkeää vielä muuttumaan.. Mutta nyt olen oikein tyytyväinen ja onnellinen tähän olooni, jos ei lasketa kivi kovaa vatsaa, lahista verenpainetta, SI-nivelen ongelmia, hampaiden pesun yhteydessä vuotavia ikeniä ja ajoittaisia pohje kramppeja ;)

Ps. Enää 6 yötä rakenneultraan <3 Jännittää, pelottaa, hermostuttaa, odotan erittäin innolla... :)