Mulla olis miljoona asiaa mitä tänne pitäis saada ylös, mut ei oo muka aikaa istua alas ja kirjoittaa (vaikka muuten koneella oonkin jonkun verran).  Viikko sitten sunnuntaina meillä oli ristiäiset. Ristiäiset pidettiin kotona, mukana oli kummit, mummot, vaarit ja sisarukset perheineen ja tyttöystävineen. Siltikin meitä oli n. 30 hlöä. Onneksi ilma oli aika kohtuullinen, reilu 20 astetta, puoli pilvistä. Tyllerö oli oikein mallikelpoinen lapsi. Tilaisuuden alussa meinasi väsyitku painaa, mutta kummin sylissä rauhoituttiin miltein heti uneen. Koko nimeä en taida uskaltaa paljastaa, ainakaan vielä :D Mutta etunimeksi tuli pitkän pohdinnan jälkeen Mea.

Keskiviikkona meillä lääkärineuvola ja samalla mun jälkitarkastus. Neiti oli kasvanu ja oli 56,5cm pitkä ja painoa oli 4915g. Lääkäri sanoi kaiken olevan  Mealla ok ja tytön olevan jäntevä. Mullakin alapää oli kuulemma ok, kohtu palautunut jne. Näytin lääkärille tätä pattia mun rinnassa, meinasi, että se on joko kysta tai sitten joku tukossa oleva rauhanen. SAnoi, että kokeilla sivella rintaa esim. kuumassa suihkussa, josko se tukkeutunut kohta avautuisi. Lääkäri antoi kolmen viikon päähän uuden ajan, jolloin mennä tarkistuttamaan tilanne.

Kotona tein työtä käskettyä ja yritin sivellä rintaa, mutta sainkin sen vain kovin kipeäksi. Musta tuntuu, että tämä patti/möykky on suurentunut ja se on ollut nyt pari päivää kipeä. Pelko nostaa taas päätään, että onko tuolla sittenkin jotakin ylimääräistä. Varasin ajan yksityisellä, mutta senkin sain vasta 9.8... täytyy ma soittaa neuvolaan ja sanoa, että patti on kipeä, enkä uskalla olla enää sen kanssa ellen saa jotakin varmuutta asiaan. On se kumma kun  näistä mun olemattomista tisseistä tuli nyt oikein murheen kryynit. :( Vaikka kuinka yritän ajatella positiivisesti, niin silti jossain takaraivolla jäytää ajatus jostain pahasta. Mitäköhän sitten, jos tuo onkin esim. kysta? Taas tulee ajatuksia rinnan poistosta/kystan leikkauksesta, jonka vuoksi joudun sitten imettämisen lopettamaan.. ARGH! Voi tätä tyhmää ja mielikuvituksellista päätä...

Muuten meidän elämä sujuu mallillaan. Mea hymyilee ja nauraa paljon hereillä ollessaan, tyllerö tykkää olla lattialla selinmakuulla ja katsella lelukaaresta roikkuvia hymynaamoja ym. Yöt meillä menee niinkuin aina, tyllerö syö 1-2 kertaa yössä puoliunessa eli nukkuu tosi hyvin. Muutenkin tyttö on todella tyytyväinen lapsi. Lääkärin kanssa tulikin puhetta tästä vähäitkuisuudesta ja hän sanoi, että kirjallisuuden mukaan lapsi on "normaali", jos hän itkee väh. 2h päivässä. Tästäki sain hetkellisen stressin aikaiseksi, kun eihän tuo meidän tyllerö itke tuota aikaa edes 2-3 päivässä.. Eli meillä on epänormaali lapsi. Onneksi mieheni sai puhuttua järkeä päähäni, joten eiköhän meillä olla ihan "normaaleita" (minkä nyt sitten on normaalia).