Viime kirjoituksessa manailin kuinka tyttönen ei suostu syömään kovinkaan rakeista ruokaa, ja kappas yks kaks yllättäen meillä menee ihan normi puuro ja 8kk:n ikäiselle tarkoitettu rakeinen ruoka :) Loistava juttu! Ja minä kun luulin, että ei tästä syömisestä mitään tule. Neidillä on hyvä ruokahalu mikäli hampaat ei kiusaa. Neiti tekee tällä hetkellä kuudetta hammasta, joten se hieman verottaa öitä ja syömisiä. Ollaan kokeiltu/maisteltu maustamatonta jugurttia, johon on sekoituttu jotakin hedelmä/marja pilttiä ja hyvin uppoaa sekin. Piimää ollaan kokeiltu myös, mutta se sai aikaan aikaimoiset irvistelyt. Tässä olenkin pohtinut, että taidan jättää tuon korvikkeen nyt kokonaan välistä ja opettan tytön suoraan juomaan maitoa. Turhaa sitä on enää tähän väliin opettaa, kun kohta voidaan jo hyvällä omalla tunnolla opetella ihan oikean maidon makua. Juomisesta puheen ollen, tyttö on juonut tällä viikolla vettä tosi hyvin nokkamukista/mukista, joten josko se juominen alkaisi pikkuhiljaa maistumaan.

Meillä myös lähdettiin tällä viiikolla kävelemään oikein kunnolla tukea vasten :) Sohvaa ja kaikkia mahdollisia tasoja vasten mennään ees taas. Alaspäin laskeutumisessakin on havaittu oppia. Nyt ei enää kaaduta suoraan selälleen vaan pyllähdetään pyllylleen. Ei tyttö kuitenkaan vielä hokaa, että polvien/lonkkien koukistaminen helpottaisi huomattavasti asiaa ;)

Välillä mielessä pyörii pikku kakkonen. Mies olisi valmis vaikka heti yrittämään, mutta turhaa edes haaveilla, sillä kierto ei ole käynnistynyt ja tuskin itekseen käynnistyykään. Olenkin tässä kovasti miettinyt, että milloinkahan sitä lompsisi lääkärille taas hakemaan jotakin apuja, ehkä vuoden lopussa? Jotenkin tuon lääkerumban aloittaminen uudestaan hirvittää, mutta mitäpä sitä ei omien unelmien eteen tekesi?