Tuntuu, että oireet aaltoilevat. Toisena päivänä väsymys on valtava ja tarvitse päiväunet, välillä väsymys on lievää enkä tarvitse päiväunia. Nyt on ollu muutaman päivän sellainen olotila, että ilman päiväunia on pärjätty. Tänään on turvotusta ollut aika reippaasti pitkästä aikaa. Huonoa oloakaan ei ole eilen ja tänään ollut oikeastaan juuri lainkaan. Jotenkin ärsyttää, että nämä vähäisetkin oireet seilaavat ees taas. Olisi kiva, että edes joku oire pysyisi.

Nyt olen pari päivää pystynyt mennä sillä linjalla, että en asiaa jatkuvasti vatvo päässäni. Koitan pysyä rauhallisena tiistaihin klo: 11.30 asti.Välillä vain kovasti tuntuu siltä, että ei se arvo ole noussut, välillä taas ajattelen sen olevan jo reilusti yli sen 10 000. Asiahan ei miettimällä miksikään muutu, joten..

Tämän hetkisiä ajatuksiani mielestäni hyvin kuvaa Pekka, joka on kokenut elämässään lyhyessä ajassa niin paljon surua ja iloa. Omat murheet tuntuvat hänen murheidensa rinnalla hyvinkin pieniltä.

Tässä lainaus Pekan sivuilta:

"Siperia opettaa, vai miten se nyt menee. Tässä on vastaus kysymykseen "miten" opimme, mutta se ei ota kantaa siihen "mitä" opimme. Se mitä otamme tuliaisiksi enemmän tai vähemmän Siperiassa vierailtuamme, riippuu asenteesta. Jokainen vierailu pitää sisällään mahdollisuuden."

Toivon kaikkea hyvää Pekan perheelle ja läheisille!