Viime perjantaina meillä oli neuvola.

Tytön mitat, suluissa 2kk:n mitat
Paino : 5575g (4915g)
pituus: 59.5cm (56.5)
py: 39.8 (38.3)

Tasaisesti rintamaidolla kasvaa ja hyvä niin. Tuota painonnousua jännitin, mutta ihan ok:sti sitä oli kuitenkin kertynyt, vajaa 170g per viikko. Katotaan sitten kuukauden päästä, kova hinku, siis äidillä, olis jo päästä maisteleen kiinteitä :)

Saatiin myös rota-rokote. Piikejäkin olisi tullut kaksi, mutta ei haluttu ottaa niitä vielä, koska seuraavana päivänä oli tarkoitus lähteä serkun 1-vuotis synttäreille, jotka olivat 40km päässä. Halusin pelata varmaan päälle ja siirsin rokotteet seuraavalle viikolle.

Rokotteet saatiin nyt tiistaina ja oli todella hyvä, että ne siirrettiin tälle viikolle.iTiistai ilta meni kituamisen merkeissä, koko päivänä neiti ei nukkunut kunnon päikkäreitä vaan noin 20min mittaisia lyhyitä pätkiä. Illemmalla annoin supon ja niin neiti nukahti kahdeksan pintaan ja nukkui seuraavaan päivään klo 13 asti. Tietenkin välillä vaipanvaihdot ja syömiset. Ti-Ke Yönä neidillä oli kuumetta, jolloin annoin uuden supon. Samoin keskiviikkona päivällä oli kuumetta, johon annoin supon. Tämä hieman helpotti tytön oloa.  Eilen havaitsin sitten kaiken kaupan päälle punoittavan silmänympärysihon ja vetistävän silmän. Ilmeisesti silmätulehdustakin pukkaamassa.. huoh! Ei muutakuin ahkeraa putsausta, jospa se sillä menisi ohi. Parin päivän kituamisella voin sanoa, että olen niin onnellinen, että tyttö on ollut muuten tämän 3 kuukauden aikana niin tyytyväinen tapaus. Hirveän rankkaa on katsoa, kun toisella on paha olla eikä mitään oikein voi toisen hyväksi tehdä. Itsellekin raskasta koko ajan kanniskella tyttöä ja yrittää löytää paikkaa ja asentoa missä olisi hyvä olla. Onneksi ovat menneet tämänkin aikana erittäin hyvin.

 

Yksi asia mikä mietityttää neidissä on se, että onkohan normaalia sellainen käsien "vapina" selinmakuulla. Aina kun tyttö on selinmakuulla esim. lattialla, hänen kädet "vipattavat/tärisevät" vartalon sivuilla. Tämä ei tokikaan ole jatkuvaa, vaan ajoittaista, mutta sitä tapahtuu aina selinmakuulla ollessaan. Aluksi yhdistän tämän innostuneisuuteen, mutta kyllä sitä ilmenee muulloinkin.. Heti sitä keilailee taas kaikkea mahdollista ja mahdotonta.. Onneksi kuukauden päästä on lääkärineuvola, jolloin voin yrittää kysellä tästä.

 

Ps. Mun tissiä hoidetaan edelleen, uskon, että vielä ainakin parin viikon ajan. Onkalon pohja on kuitenkin näkyvissä, joten eiköhän se nyt parane. Saa kyllä luvan parantua!!