Voi perkele sanon minä! Pitihän tää niin arvata! Ei tää hemmetin tissi ota parantuakseen. Menny taas huonompaan suuntaan.. Kellertävää ja limaista mätää se haava erittää.. Välillä oli jo parempi. Nyt maanantaina arvioidaan uudestaan, jos ei yhtään parempi, joudun todennäköisesti leikkaukseen, jossa ne poistaa tuon onkalon.. En yhtään tiedä minkälainen haava tuohon jää.. Jättävätkö avohaavan vai mitä. Vituttaa niin paljon! Miks tän pitää olla näin helvetin vaikeeta?? Minkä ihmeen takia ihmisiä pitää koetella aina pahimman mukaan?? Pelottaaa.. Ahdistaa.. Itkettää..  Tänään oon taas saanu vuodatettua kyyneliä enemmän ku valtameressä on vettä.. Tää on ihan syvältä!!!

* Muoks

Eilen menin mainitsemaan, että kaikki näyttää tisiin kohdalla hyvältä.. niinpä.. ei ois taas pitäny uskoa parempaan huomiseen ja julistaa tuota ääneen. Tämän takia en uskaltanut raskausaikanakaan sanoa ikinä, että kaikki menee hyvin. Aloitin aina lauseet, "Jos"..

"Älä huoli, kyllä se siitä vielä vituiks menee.."  Tämä lause kuvaa mua ja mun tuuria todella hyvin.